Tuomasmessu 6.9. 2009

Upeassa syksyn säässä sadat ihmiset saapuivat jälleen Tuomasmessuun.

Kirkko oli myös sisältä ja ulko-ovilta koristeltu syksyisin pihlajanmarjoin. Punaiset marjat voivat muistuttaa meitä vaikka sadonkorjuuajasta. Herran suomia antimia on maa täynnä.

"Rakkauden lähiverkkoyhteys" saattoi messun nimenä ehkä askarruttaa joitakin messuvieraita. Messun aikana meille kuitenkin selvisi että tämä nykyajan ilmaus voi olla vain uusi nimi vanhanaikaiselle lähimmäisenrakkaudelle. Toisesta välittämiselle ja toisen huomioimiselle.

Saarnaaja Matti Helinin kiinnittyi huomiotamme mm. diakonian luonteeseen:

Diakonia – kristillinen lähimmäispalvelu – saa motivaationsa Jumalan rakkaudesta. Diakoniaa määrittääkin hyvin ajatus Jumalan armosta, joka konkretisoituu apua tarvitsevan henkilökohtaisessa elämäntilanteessa. Armon luonteeseen kuuluu se, että se hakeutuu aina sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Jokainen kirkon jäsen on kutsuttu välittämään tätä Jumalan armoa. Ei pakonomaisesti ja syyllistettynä, vaan iloisesti armon kokeneena.

Auttaminen ja avun saaminen ovat aina luonteeltaan yhteisöllisiä. Yhteisöllisyys on vertaista, samalla tasolla toteutuvaa vuorovaikutusta, jossa aivan hyvin niin sanottu auttaja voi itse olla avun saaja. Siksi diakonia toteutuu parhaimmillaan tilanteissa, joissa tavalliset ihmiset pitävät huolta toisistaan. Diakonia toteutuu aina silloin ja siellä, missä tapahtuu kuuntelemista, kannustamista ja kunnioittamista. Siellä missä rakennetaan ihmisyyttä.

Matti Helinin saarna kokonaisuudessaan tästä linkistä

Kuvia messusta tästä linkistä